Alla esittelemme joitakin aihekokonaisuuksia, joissa tiimimme jäsenillä on erityisosaamista, ja joista mielellämme muokkaamme yhteistyössä kanssanne toimivan sovelletun kokonaisuuden.
TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA
Psykologisella ymmärryksellä on sekä käytännön kokemuksen että tieteellisen tiedon näkökulmista erittäin keskeinen rooli työhyvinvoinnissa. Toisaalta, mitään yllättävää tässä ei liene, koostuuhan jokainen työyhteisö ihmisistä. Ihmiset, ja erityisesti ihmisen sisäisen maailman ja käyttäytymisen ymmärtäminen, on meidän alaamme. Tarjoamme teille sekä perinteisiä työhyvinvointiluentoja, että osallistavia ja ryhmätyöskentelyyn pohjaavia prosesseja toivomastanne aiheesta.
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY -miten voisimme paremmin ymmärtää toisia ja itseämme?
Koulutuspäivän tavoitteena on ymmärtää mitä on meissä kaikissa oleva mentalisaatio ja reflektiivinen kyky, ja herättää kiinnostus mentalisaation hyödyntämiseen omassa työssä ja ihmissuhteissa.
Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä hahmottaa mielen aktiivista toimintaa itsessä ja toisissa ihmisissä. Toisin sanoen, se on pyrkimystä nähdä päällepäin näkyvän käyttäytymisen taakse ja pohtia, minkälaisia mielen tiloja käyttäytymisen takana on. Mentalisaatio on avain toisen ihmisen ymmärtämiseen: kun ymmärrämme, minkälaiset ajatukset, toiveet, pelot, uskomukset tai kokemukset motivoivat toisen käyttäytymistä, voimme tehokkaasti vähentää toiseen kohdistuvia väärintulkintoja. Mentalisaatio ei kohdistu vain toisiin ihmisiin, vaan mentalisaatio on myös avain itsen ymmärtämiseen - toisin kuin usein luulemme, ei oma mielemme ole itsellemmekään läpinäkyvä.
Mentalisaatio on meissä kaikissa olemassaoleva, luontainen inhimillinen kyky, joka vähenee stressaavissa tilanteissa. Voimme tulla tietoisiksi näistä mekanismeista ja aktiivisesti harjoitella mentalisaatiota, mikä voi merkittävästi vahvistaa ja lähentää ihmissuhteita sekä helpottaa kommunikaatiota työssä ja henkilökohtaisessa elämässä. Mentalisaatioteoria tuo myös ymmärrystä lisäävän ja avartavan näkökulman pieniin ja suuriin ryhmiin, yhteisöihin ja kokonaisiin yhteiskuntiin.
"Thinking is difficult. That is why most people judge." (C.G. Jung)
Lisätietoa mentalisaatiosta:
https://tyhy.webnode.fi/julkaisuja/
STRESSI, TERVEYS JA ELÄMÄNLAATU - miten psyykkiset tekijät vaikuttavat ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin?
Niin työpaikoilla kuin vapaa-ajalla ja kotona, stressi, uupumus ja haitalliset elämäntavat laskevat työtehoa ja tyytyväisyyttä elämään. Pitkään jatkuessaan ne tutkimustiedon ja kliinisen kokemuksen perusteella aiheuttavat myös fyysisiä sairauksia. Kuormittavan stressin, mielialan laskun ja huonon yöunen vaikutus elämänlaadun laskuun selittyy esimerkiksi Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin eli HPA-akselin yliaktiivisuustilalla.
Antti-Jussi Pyykkönen on väitöskirjassaan tutkinut psykologisten tekijöiden yhteyttä diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään. Hän esitelmöi aiheesta sekä siitä, miten psyykkisillä tekijöillä voidaan nostaa elämänlaatua työpaikalla ja kotona.
RYHMÄDYNAMIIKKA - uhka ja mahdollisuus
Kenelle ja miksi: Työyhteisöt, esimiehet, yhteisöjen kommunikaatiopulmat, muutostilanteet, yhteisöllisyyden vahvistaminen, valmennusryhmät
Synnymme ryhmään (perhe), kasvamme ryhmissä (päivähoito, koulu, opiskelu), ja aikuisiällä toimimme osana ryhmää useimmilla elämänalueillamme - töissä, kotona, harrastuksissa. Lienee totuudenmukaista todeta ihmisen olevan vahvasti ryhmäolento.
Ryhmämuotoisessa toiminnassa on aina potentiaalia ja voimaa, joka on enemmän kuin osallistujiensa summa. Parhaimmillaan tämä voima saadaan kasvun ja kehityksen käyttöön, ja se tuottaa tyytyväisyyttä, hyvinvointia yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhteisön että yksilöiden tasolla. On kuitenkin myös mahdollista, että ryhmä joutuu näiden sisäisten voimiensa kanssa solmuun, ja ne alkavat rikkoa ryhmän luovaa potentiaalia aiheuttaen luovuuden tyrehtymistä, ihmissuhdevaikeuksia, uupumista ja tuottavuuden laskua. Puhumme tällöin ryhmäilmiöistä, jolla viittaamme ihmismielen tiedostamattomiin prosesseihin jotka aktivoituvat ryhmässä.
Ryhmäilmiöiden ymmärtäminen pintaa syvemmältä tuo merkittävää helpotusta hämmentäviin ja ahdistaviinkin tilanteisiin mm. työpaikalla. Sekä johtajille (esimiehet ja tiimivastaavat) että ryhmän jäsenille (alaiset), on varsin tärkeää ymmärtää mitkä ovat turvallisen ja hyvin toimivan ryhmän rakennusaineet - toisin sanoen, minkälainen on sellainen ryhmä, joka parhaalla mahdollisella tavalla kykenee omaa perustehtäväänsä toteuttamaan.
Ryhmäilmiöiden ymmärtämisen lisääntyessä meidän on mahdollista tarkastella perustehtävän ohella myös syvemmällä tasolla olevia yhteisöllisiä ilmiöitä. Näiden tutkiminen työyhteisössä voi avata uusia tapoja nähdä itseä ja muita työyhteisön jäseniä, ja tulla enemmän tietoiseksi niistä tekijöistä jotka tukevat tai haittaavat työhyvinvointia.
ARVOT JA MOTIVAATIO -mikä meitä motivoi, ja miten ylläpidämme motivaatiota?
LUENTO JA AJATTELUHARJOITTEITA
Kenellä ja miksi: Työyhteisöt, esimiehet, yhteisöjen muutostilanteet
Ihmisiä on aina kiinnostanut löytää vastauksia kysymyksiin, ja etenkin kysymys "miksi" on herkullinen. Olisiko kuitenkin usein parempi kysyä: miten?
Arvot käsitetään usein asioiksi, joita pitää olla. Meillä kaikilla, halusimmepa tai emme, on jokin arvopohja. Tietoisesti ja tiedostamattamme arvopohja saa ilmaisumuotonsa arkisina minivalintoina, jotka ohjaavat elämäämme. Monesti emme ole kovin tietoisia arvoistamme tai emme ole edes pohtineet niitä. Ne ovat ehkä muodostuneet lapsuudenperheen annetuista arvoista yhdistyneenä nuoruudessa, perheessä, työelämässä omaksuttuihin arvioihin. Voimme myös toistuvasti tehdä minivalintoja, jotka ohjaavat meitä poispäin arvoistamme. Päädymme elämään epätyydyttävää elämää.
Koulutuksen tarkoituksena on tarkastella omia henkilökohtaisia arvoja, jotka ohjaavat toimintaa ja ovat samalla saavuttamattomia. Erilaiset yritysten ulkoa annetut arvot eivät kuulu tähän, sillä silloin lähdemme kiipeämään puuhun latvasta, eikä se ole mielekästä ajankäyttöä.
Arvojen kirkastaminen voi vahvistaa tyytyväisyyttä nykyiseen tilanteeseen, mutta usein se synnyttää halun kokeilla jotakin muutosta. Koulutuksen ja luennon toinen osuus perustuu muutoksen rakenteeseen ja motivaatioon. Mikä tahansa muutos tarjoaa jotakin hyvää, mutta luodaksemme jotain uutta joudumme samalla luopumaan jostakin tutusta.
Koulutuskokonaisuus sopii hyvin yksilöille ja yhteisöille, jotka huomaavat painivansa elämästä vieraannuttavan "sitten kun" - ajattelun kanssa, tai haluavat tarkentaa minkä vuoksi tekevät, mitä tekevätkään. Tavoitteena on löytää itselle merkittäviä asioita, joihin haluaa energiaansa sijoittaa, ja toisaalta vahvistaa ja tehdä tietoisemmaksi jo olemassa olevaa, omaa hyvinvointia palvelevaa toimintaa.